Miksi Luokkahenki-palvelu pitää ottaa kunnan jokaiseen kouluun? Eikö riitä, että vain ongelmallisimmat koulut käydään läpi?

Joissain kunnissa tunnetaan koulu tai pari, joissa henkilökunta tai oppilaat oireilevat voimakkaasti. Mutta voi olla myös kouluja, joissa vain yksi luokkahuone aiheuttaa oireita. Yksittäisen koululaisen terveysriski voi olla kyseisessä tilassa yhtä vakava kuin laajasti oireilevassa koulussa. Yksittäisen ongelmaluokan löytyminen voi olla hankalaa ilman järjestelmällistä, vertailukelpoista seurantaa. Aikainen havaitseminen ja puuttuminen laskevat tavallisesti ongelmista aiheutuvia kustannuksia – niin terveydenhuollon kuin kiinteistön huollon osalta. Lisäksi, on hyödyllistä ja huojentavaa tietää millä kouluilla ja missä luokissa ei ole tarvetta epäillä sisäilmaongelmia. Näistä syistä sisäilmaseurannan on syytä kattaa kaikki kunnan koulut.

Miksi Luokkahenki on jatkuva palvelu? Eikö yksi kysely riitä?

On totta, että usein selvimmät sisäilmaongelmat löytyvät Luokkahenki-palvelun avulla melko nopeasti. Mutta joskus kiinteistön ongelmat eivät ole ”kokoajan päällä”. Esimerkiksi hometoksiineja voi kulkeutua jonkin luokkahuoneen ilmaan ainoastaan kun ulkoilman kosteus on korkea ja tuuli käy pohjoisesta. Tällaista ongelmaa on mahdotonta tunnistaa kertakyselyillä tai yhden viikon mittaisella sisäilmamittauksella. Luokkahenki on kehitetty jatkuvaan seurantaan juuri tämän haasteen takia.

Miksi tarvitaan kysely? Eivätkö ilman laadun mittaukset riitä?

Vaikka ilman laadun sensoreiden ja mittaustekniikan kehitykseen satsataan koko ajan enemmän, ei mikään sensori ole yhtä tarkka ja herkkä kuin ihminen itse. Siksi Luokkahenki käyttää oppilaiden oirekyselyitä ensisijaisena analyysi-datana.

Jos kerran analyysi perustuu pääasiassa oireisiin, miksi ilman laatua sitten mitataan?

Ilman laadun mittausten tarkoituksena on syventää ymmärrystä oireiden ja terveyshaittojen mahdollisista aiheuttajista. Jos esim. oppilailla on poikkeuksellisen paljon päänsärkyä ja väsymystä, ja samalla ilman CO2-pitoisuus todetaan korkeaksi, kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa ilmanvaihdon riittävyys. Joskus kohonnut haihtuvien kaasujen tai hiukkasten taso voi enteillä ongelmia jo ennen varsinaisten terveyshaittojen ilmaantumista. Tämä auttaa kunnan teknistä toimea tutkimaan ja korjaamaan rakennuksen ongelmia ennakoivasti. Tämän vuoksi tarvitaan sekä oirekyselyitä että ilmamittauksia.

Miksi kysely tehdään luokissa viikoittain? Eikö riittäisi, että kysytään kuukausittain tai 4 kertaa lukuvuodessa?

Mitä useammin kysely tehdään, sen varmemmin vain ajoittain vaivaavat ongelmat saadaan paljastettua. Riittävän tiheästi tehtävät kyselyt nostavat kyselytutkimuksen luotettavuutta.

Eikö kysely häiritse opetusta?

Luokkahenki-palvelu on toteutettu siten, että vastaaminen käy mahdollisimman nopeasti ja häiritsee koulutyötä mahdollisimman vähän. Yhden oppilaan keskimääräinen vastausaika on vain noin 30 sekuntia.

Voiko kyselyihin luottaa? Vastaavatko lapset asiallisesti?

Koululaisten kykyä vastata sisäilmakyselyihin on todettu varsin hyväksi jopa ala-asteella. Kokemuksemme mukaan oppilaiden vastaukset ovat hyvin linjassa luokassa mitattuihin haittatekijöihin. Seuraamme vastausten laatua jatkuvasti, tunnistaaksemme pilailumielessä annetut vastaukset.

Miten varmistetaan koululaisten anonymiteetti?

Luokkahenki-palvelu on alusta lähtien suunniteltu siten, ettei kenenkään vastaajan henkilöllisyys ole selvitettävissä. Ensinnäkin, Luokkahenki rekisteröi oirekyselyt kyseisen luokkahuoneen (esim. A123) tiedoiksi, mutta vastaukset antanutta opetusryhmää (vaikka 4b tai 9c) ei koskaan tallenneta. Lisäksi, kyselyt tehdään yhteisellä kiertävällä kyselykännykällä. Kukaan ei siis vastaa omalla kännykällään, joka myöhemmin voitaisiin tunnistaa. Kolmanneksi, mittausdatan ja kyselyiden siirrossa tietokantaan ei käytetä tunnisteena kaupunkien tai koulujen nimiä, vaan ainoastaan numerosarjoja.

Mikseivät opettajat vastaa kyselyyn?

Opettajien oirekartoitus olisi periaatteessa helppo toteuttaa samalla kyselyllä kuin oppilaidenkin, ja se olisi työsuojelullisista syistä jopa toivottavaa. Tähän liittyy kuitenkin haaste opettajan vastauksen anonymiteetistä. Jos keräisimme vastauksen myös opettajalta, hänet olisi helppo tunnistaa luokan numeron perusteella. Harkitsimme myös opettajan vastauksen liittämistä osaksi oppilaiden oirekyselyä, mutta koska aikuiset ja lapset voivat reagoida altisteisiin eri tavalla, se voisi vääristää oireanalyysin tulosta. Tämän takia opettajien oiretutkimukset on valitettavasti toteutettava erillään Luokkahenki-palvelusta.

Miksi joka luokassa on oma kännykkä? Eikö yhtä kännykkää voisi kierrättää useammassa luokassa?

Luokkahenki-kysely tehdään koulun jokaisessa luokkahuoneessa samaan aikaan. Muutoin jokin luokka (siis opetusryhmä) voisi joutua vastaamaan samalla viikolla kaksi tai kolmekin kertaa, eri luokkahuoneissa. Tämän takia jokaisessa huoneessa on oma kyselykännykkä.

Ketkä saavat nähdä Luokkahenki-palvelun tulokset?

Luokkahenki laatii kyselyiden ja mittausten pohjalta raportin kunnan käyttöön kuukausittain. Luokkahenki toimittaa raportit tilaajan osoittamille henkilöille (tavallisesti sivistys- ja kiinteistötoimelle, sekä koulujen rehtoreille) emmekä koskaan luovuta raportteja muille. Tuloksia käsitellään yleensä kunnan sisäilmaryhmässä, varsinkin jos löytyy ongelmia jotka edellyttävät toimenpiteitä. Kunnan sisäinen viestintä on sisäilmaryhmän päätettävissä. Luokkahenki sallii raporttien jakamisen vapaasti kaikille tarvitsijoille ja jopa julkaisemisen, jos kunta niin haluaa.

Miten korona-viruksen leviäminen estetään?

Kyselykännykkä kiertää luokassa kädestä käteen, mikä aiheuttaa riskin viruksen leviämiselle. Suosittelemme siksi menettelyä, jossa kyselykännykän perässä luokassa kiertää myös käsidesipullo. Käsiteltyään kyselykännykkää ja annettuaan sen seuraavalle oppilaalle, kukin oppilas desinfioi kätensä ennen kuin tarttuu uudelleen omiin kouluvälineisiinsä. Tällä menettelyllä viruksen leviäminen voidaan estää. Pandemian kestäessä Luokkahenki Oy toimittaa veloituksetta luokkiin myös käsidesipullon.