Luokkahenki Oireindeksi

Luokkahenki Oireindeksi (LHI) kuvaa oireiden määrän kokonaistilaa. Oireindeksi lasketaan neljän viikon keskiarvona ja se ottaa huomioon kaikkien oireiden vastaukset. Paras mahdollinen hyvinvointi-indeksin arvo on 0 – silloin kenellekään ei ole ollenkaan oireita. Huonoin arvo taas on 100 – silloin kaikilla on vakavia oireita.

Oireindeksit

Oireindeksit kuvaavat kyseisen oireen esiintyvyyttä. Myös oireindeksit lasketaan neljän viikon keskiarvona ja se ottaa huomioon kyseisen oireiden vastaukset. Paras mahdollinen indeksin arvo on 0- silloin kenellekään ei ole oiretta. Huonoin arvo taas on 100 – silloin kaikilla on vakavia oireita.

Etusivun oirekehitysgraafi

Etusivun oirekehitysgraafissa on listattu koulun oma oireindeksi (LHI) ja koulun eri oireiden indeksit (nuha, yskä, kurkkukipu, väsymys, päänsärky, iho-oireet). Näiden lisäksi graafissa on mukana koko kaupungin / kunnan kaikkien Luokkahenkikoulujen oireindeksi (LHI-<kunta>-Benchmark) sekä Suomen kaikkien Luokkahenki-koulujen oireindeksi (LHI-Benchmark).

Lippujen koodaus

Indekseissä tyydyttävät (30 – 45) merkataan keltaisilla lipuilla ja välttävät (yli 45) punaisella lipulla.

Mahdollisia syitä sisäilmaoireisiin

• Sisäilman ongelmien aiheuttamia oireita on vaikea tunnistaa, koska ne ovat niin tavallisia – nuhaa, yskää ja hengenahdistusta. Moni altistuneista ei oireile lainkaan.
• Sisäilman ongelmat aiheuttavat samankaltaisia oireita kuin monet muutkin asiat. Pelkkien oireiden perusteella on vaikeaa sanoa, mistä ne johtuvat. , niiden perusteella on vaikea tehdä kosteusvauriodiagnoosia: ne voivat kertoa monesta muustakin asiasta. Oireet muistuttavat paljon esimerkiksi flunssan ja siitepölyallergian oireita, ja siksi sisäilmaongelmien tutkiminen on siitepölykaudella todella vaikeaa.
• Myös liian lämmin tai kuiva sisäilma ja tupakansavu voivat aiheuttaa samankaltaista oireilua tai pahentaa sisäilmaoireita entisestään. Yksilöllinen herkkyyskin vaikuttaa: joku saa oireita helposti, joku ei koskaan.

Millainen on hyvä sisäilma?

1. Hyvä sisäilma on vedotonta

Jos ilmanvaihtosi toimii puutteellisesti, niin se oireilee usein vedon tunteena lattianrajassa. Vedon tunne syntyy, koska tilassa on alipainetta ja liian vähän (tai vääränlaisia) korvausilmaventtiileitä. Tällöin vähäisten korvausilmaventtiileiden kautta tulee korvausilmaa liian kovalla paineella, jolloin syntyy vedon tunnetta. 

Vedon tunteen saa poistettua vain, jos tilassa on riittävästi ilmanvaihdon venttiileitä:

1. Korvausilmaventtiileitä on riittävästi ja ne toimivat oikein (ja soveltuvat tilan rakennustekniset seikat huomioiden)
2. Poistoilmanvaihto säädetään toimimaan oikealla tehokkuudella
3. Siirtoilmanvaihto toimii oikein

2. Hyvän sisäilman kosteusprosentti on 20–70 %

Sisäilman kosteus on merkittävä tekijä sisäilman laadun suhteen. Täydellinen sisäilman kosteus on n. 40 %. Kovimmilla pakkasilla kosteus laskee 20 % tienoilla ja hiostavan sateisina kesäpäivinä se nousee 70 % ja sen yli. Yli 70 % kosteus on pitkässä juoksussa haitallista, koska ylimääräinen kosteus tiivistyy rakenteisiin ja luo otollisen ympäristön homeen kasvulle. Ikkunoiden huurtuminen on merkki liian korkeasta kosteusprosentista.

Liian suuri kosteusprosentti syntyy, jos sisäilma ei kierrä riittävän nopeasti ulos tilasta. Hyvä ilmanvaihto toimii niin, että sisäilma vaihtuu 2 tunnin välein kokonaan uuteen. Sisäilman kosteus syntyy tavallisista asioista, mm. hengittämisestä. 

3. Oikea lämpötila on +18–22-astetta

Jos tilan sisäilman lämpötila on liian korkea (yli 25-astetta) niin se saa sisäilman tuntumaan heikkolaatuiselta, minkä lisäksi homeet viihtyvät korkeassa lämpötilassa paremmin.

Sopiva lämpötila on +18–22-astetta. Kesäisin tähän lämpötilaan on vaikea päästä painvoimaisen ilmanvaihdon avulla, mikäli sitä ei ole tehostettu.

4. Hyvä sisäilma vaihtuu 2 tunnin välein

Ilmanvaihdon tehtävä on nimensä mukaisesti vaihtaa ”käytettyä” sisäilmaa tuoreeseen ja raikkaaseen sisäilmaan. Oikein toimiva ilmanvaihto kierrättää sisäilmaa niin, että se vaihtuu kahden tunnin välein kokonaan. Tällöin sisäilman kosteusprosentti pysyy oikeana, hajuja ei ehdi muodostumaan eivätkä radon-pitoisuudet ehdi nousemaan yli riskirajojen.

Sisäilman vaihtuvuutta voi edistää ikkunatuuletuksella. Nämä ovat kuitenkin vain hetkellisiä ratkaisuja sisäilman vaihtuvuudelle. Todellinen ongelma korjaantuu vain asentamalla riittävän määrän korvaus-, siirto- ja poistoilmaventtiileitä.

5. Hyvää sisäilmaa on raikasta hengittää

Ominaisin piirre hyvälle sisäilmalle on, että se on raikasta. Se ei tunnu kostealta, se ei haise tunkkaiselta eikä se iske vasten kasvoja ulkoa tullessasi. Raikas sisäilma syntyy silloin, kun sisäilma on puhdasta, eli siinä ei ole radonia, VOC-yhdisteitä, mikrobeja, villapölyä tai muita epäpuhtauksia.

Sisäilmaan kulkeutuu tällaisia epäpuhtauksia silloin, kun korvausilma tulee hallitsemattomasti talon rakenteiden, alapohjan, viemärien ja ikkunankarmien kautta.

6. Hyvässä sisäilmassa ei ole hajuja

Jos ilmanvaihtosi toimii heikosti, niin sisäilmaan kertyy hajuja. Hajut syntyvät usean asian summana. Kun sisäilma ei vaihdu riittävän nopeaa tahtia, niin koko sisäilma alkaa haisemaan tunkkaiselta.

Jos pakettiin lisää vielä liian korkean sisäilman kosteuden, niin haju tarttuu sisäilmaan ja rakenteisiin entistä tiukemmin kosteuden myötä.

Ensiapuna toimii ikkunatuuletus, sisäilman kosteuden madaltaminen, korvausilmaventtiileiden puhdistaminen ja niiden avaaminen täysin auki.

7. Hyvä sisäilma on hallittu kokonaisuus

Hyvä sisäilma on lopulta hallitun ilmanvaihdon lopputuotos. Hyvä sisäilma ei synny sillä, että talo ”hengittää” rakenteiden läpi, vaan talon ”hengittäminen” nimenomaan heikentää sisäilman laatua.

Hallittu ilmanvaihto tarkoittaa sitä, että puhdas ja raikas korvausilma tulee sisätiloihin vain korvausilmaventtiileiden kautta ilman vedon tunnetta. Tämän jälkeen poistoilmaventtiilit kierrättävät vanhan sisäilman pois talosta 2 tunnin välein. Siirtoilmaventtiilit varmistavat, että ilma kiertää talossa, vaikka ovet olisivat sisätiloissa kiinni.